Kristiinan Helluntaiseurakunta

Uskovaisten perusarvoa, uskoa, jotkut vähättelevät sanomalla, että elämänkatsomuksen tulee perustua tietoon eikä uskoon. Tällaiset ihmiset helposti antavat uskon synonyymiksi luulon tai ainakin otaksuman.

Onko tieto sitten jotenkin jalostuneempaa kuin usko?  Lue loppuun →

Jumala on kaikkivoiva ja kaikkitietävä. Onko hän myös ennalta määrännyt kohtalomme? Onko meillä siis sittenkään vapaa tahto, onko valinnoillamme mitään merkitystä? Lue loppuun →

Fundamentalisti-sana yhdistetään yleensä ääri-islamilaiseen terroriin. Sanaa on sittemmin ruvettu käyttämään lyömäaseena myös kristittyyn, joka uskoo Raamatun erehtymättömyyteen.

Mitä fundamentalismi tarkoittaa ja onko se pahasta. Oletko kenties sinäkin sellainen? Lue loppuun →

Joissakin kristillisissäkin piireissä pidetään sapatin viettoa yhtenä uskonelämän peruspilareista.  Kuuluuko se meille ns. pakanakristityille? Vai onko se yksi Mooseksen lain kohtia, jotka uhrimenoineen ja juhlapyhineen jäi tarpeettomina pois Jeesuksen ansiosta. Lue loppuun →

Jeesus opetti meitä rukoilemaan mm: ”tapahtukoon Sinun tahtosi”. Miksi sitten rukoilla, eikö Jumalan tahto tapahdu joka tapauksessa?  Lue loppuun →

Kun tulin uskoon, en kovasti miettinyt uskon perusteita. Jumala puhutteli ja sitä vaan otti Jeesuksen vastaan uskossa. Tarvitaan joskus ulkopuolinen, jopa pilkkaaja, jotta mietimme uskon perustusta. Lue loppuun →

Suvaitsevuus on ajan muotisana. Muista kielistä (engl. tolerance, ruots. tolerans) on suomeenkin tullut aikanaan sen synonyymi toleranssi eli sietokyky tai mittapoikkeama. Suvaitsevuuden alkuperäinen merkitys nykyaikana helposti hämärtyy. Ajatellaan, että suvaitsevuus on jokin tavoiteltava ja suositeltava asia: mitä enemmän suvaitaan, sitä parempi. Lue loppuun →